…oli tiistain agiharkkojen tavoitteena. Tarkoitus oli palauttaa Panu viikonlopun kisojen avaruusseikkailujen jälkeen jälleen maata kiertävälle radalle mamman kanssa ja niin tapahtui. Keskityin rauhalliseen, tyyneen ja tiukkaan ohjaukseen. Tiukka ei ole tässä yhteydessä kiivasta, rajua tai ankaraa vaan taipumatonta ja hellittämätöntä:)
Rata oli kaksijakoinen tekniikkapainotteinen harjoitus, jossa ensimmäisellä puoliskolla harjoiteltiin tiukkoja, ennakoivia valsseja sekä putkeen irtoamisia. Toisella puoliskolla jälleen putkeen irtoamisia sekä putkesta kepeille menoa pariin kertaan sekä hyppyjen takaa kiertoa ja, mikä se nyt onkaan, etukiertoa?! Lopuksi tehtiin koko rata, jossa alkuosan ja loppuosan yhdisti suora, jossa rengas ja s-putki. Runsaasti siis putkeen irtoamisia ja pariin kertaan vauhdikas kepeille meno; eli juuri sitä täsmätreeniä, mitä tarvitsimme Panun kanssa.
Alla mukaelma radasta, jossa tiukka paikka oli hypyltä4 putkeen5. Hyppy7 oli helppo bongata koiralle, ellei ohjaaja ollut tarkkana. Käytin tässä kahta kättä varmistaakseni putken5. Lisäksi hypyltä11 putkeen12 irtoaminen oli hiukan takkuinen, ei ihanteellisen vauhdikas, mutta mentiin kerralla kuitenkin. Putkelta12 kepeille13 orientoiduttiin sihinän kanssa sujuvasti pujotteluun. Hypyt14, 15 ja 16 vaati ohjajan oikea-aikaista liikkumista ja sijoittumista; hyppy16 oli aika tarkka paikka, jotta ei koira ei juossut hypyn ohi.
Parin viikon hapuilun jälkeen koirakkomme oli mukavasti iskussa ja haluan pitää kiinni tästä hyvän olon tunteesta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti