Silmänräpäys takaaleikkaukseen

Kaksi päivää kestäneiden kaatosateiden jälkeen ajelin eilen Haukkikselle kädet kyynärpäitä myöten ristissä ja mielessäni hokien; ’älä tule hyvä sade, älä tule hyvä sade’ ;-) Ja hyvä sade ei tullut, keli oli märkää ja ilma kosteaa, mutta sade pysyi tällä kertaa poissa agilityharjoituksen aikanaJ

Tunnin pääteemana olivat twist, pimeä putki ja takaaleikkaukset. Ensimmäisellä kiekalla twisti suht ok, mutta en osannut ohjata oikein pimeään putkeen, vaan ajauduin liian kauaksi putken taakse. Agiope Mariannen täsmennyksen jälkeen Panu sukelsi upeasti putkeen. Takaaleikkaukset pituudelta hypylle ja aa:lle menivät ensi alkuun pyörähdysten siivittämänä:-/

Fiilattiin sitten takaaleikkauksia, joissa yleensä ottaen Panu karkasi joka kerta hypylle2, kun sen olisi pitänyt mennä hypylle9. Sain pari kertaa hyvän takaaleikkauksen onnistumaan siten, että koira ei joutanut tekemään piruettejaan, vaan irtosi kuten ohjattiinJ Oikea-aikainen takaaleikkaus vaatii sitä koiran irtoamista sen silmänräpäyksen ajan, saattoa ja ns. ohjauksellista saaton jatkoa het leikkauksen jälkeen. Vaikeaa, mutta palkitsevaa, kun se onnistuuJ

Kuvassa oleva keppiharkka otettiin putken kanssa, jossa putkin oli noin 90 asteen pimeässä kulmassa kepeille. Lähetystä helpotti reilu välimatka putkelta kepeille. Panu meni loistavasti keppejä ja ansaitsi kehua ja herkkua vaikka muille jakaa;)

Teimme myös jaakotuksesta pussiin -harkkaa. Panu luki hyvin ohjausta ja ei mitään kyselyjä jaakotuksen suhteen, vaikka se ei mulle kovin jouheva tekniikka olekaan. Voitais tehdä enemmänkin jaakotuksia rataharjoituksissa ja joskus sitten kisoissakin, joissa yleensä tulee itse pyörittyä 360 astetta, kun ympäri pyörimisen voisi korvata jaakotuksilla.

Harjoitusradan mukaelma_22.6.2011