Panulle pakkolepoa

Viime viikonlopun agikisojen jälkimainingeissa Panun oikean takajalan oireilu kulminoitui niin, että mamma on ollut huolesta soikeena ja ollaan menty alkuviikko hihnassa. Tunteroisen lenkkejä, mutta hihnassa ja rauhassa tasaista ravia kaiken matkaa. Panu ei onnu, nostele jalkojaan tai muutenkaan anna merkkejä kivusta. Ainoa ongelman oire on ollut jalan nuoleminen ja ajoittainen kaluaminen, jota nyt ei ole hihnalenkkien aikana esiintynyt. Panu on sen sorttinen koira, että se ei näytä kipuaan, vaan sitä täytyy silmä tarkkana vahtia, jotta mahdollisen ongelman huomaisi.

Myös Pyry on kulkenut vain hihnalenkkejä, ja voitte kuvitella miten shelttijannujen moottorit hyrrää hurjaa tyhjäkäyntiä, kun ei ole päässytkään normaaleille puolentoistatunnin metsälenkeille kavereiden kaa;-) Patoutunutta shelttienergiaa on ilmassa käsinkosketeltavaksi:D

Nooh, tänä aamuna törmättiin aamulenkillä shelttikimmoihin Iinekseen ja Ronjaan ja päätin antaa kokeeksi Panun vähän irrotella tyttöjen kanssa. Ensin Panu tapansa mukaan kuitenkin pehteli useaan otteeseen nurmikentällä, kävi pariin kertaan hyppäämässä mammaa vasten (=sille sallitaan se!) ja spurttaili sitten shelttineitien kanssa naama näkkärillä! Liikkeessä ja juoksussa ei ongelmia, varsinkaan oikean takajalan keventämisiä tms.

Aamunappuloiden jälkeen huomasin kuitenkin, että Panu on hiukan levoton ja vaihtaa lepopaikasta toiseen. Asettuu paikoilleen ja nousee äkkiä ylös ja vaihtaa paikkaa. Tätä muutamia kertoja ja takajalkaansa vilkuillen! Siinä oli mulle tarpeeksi evidenssiä niin, että soitin ell:iin ja onnekkaasti saimme peruutusajan klo 13:00 ja vielä toivotulle lääkärille.

Panu oli jokaisen ell:n ihannepotilas ja antoi kiltisti tutkia ja sörkkiä jalkaansa sekä vielä kuvauttaakin ilman rauhoitusta! Röngtenkuvien perusteella otj:ssa ei näy selittävää murtumaa tai nivelrikkoa ja lopullinen diagnoosi oli ’Kipu digit 4. tyvinivelessä. Otj:n 4. varpaan tyvinivelen taivutuskipu. Pehmytkudosvaurio esm nivelkapselin repeämä tai vastaava’. Hoitona kipulääke ja lepohoito parin viikon ajan.

Nyt olemme siis levossa ja parantelemme sekä palauttelemme otj:tä koko syyskuun ja siirrymme agiharjoitteluun vasta lokakuussa OKKn hallikaudella. Käytännössä kisaamisen estää myös tulehduskipulääke, jossa on dopingsääntöjen mukaan noin kuukauden varoaika. Seuraavista kisoista päätän ja katson sitten tuonnempana syksyllä!

Pakkolepoa Panulle siis ja mammalle samalla pitkähkö orientoitumisjakso myös kypsempään ja johdonmukaisempaan ohjausotteeseen agilityn harjoitus- ja kisaradoilla.

Suurta shelttisurua

Uutinen saavutti minut viime viikolla ja kirvoitti lohduttomat kyyneleet silmiini, sillä Panun isä, maineikas ja upea Fella, KANS MVA FIN MVA LV MVA CAN MVA EST MVA PMV-05 V-06 EUV-06 BALTV-07 V-07 ESTV-06 GRANDGABLES A SHOWY FELLOW menehtyi tapaturmaisesti 12.8.2009. Fella oli vain 5-vuotias.

Osanottoni sekä voimia surun ja menetyksen keskellä toivon Fellan omistajalle Sunsweetin kenneliin.

Hoivatkaamme ja rakastakaamme rakkaita lemmikkejämme, sillä koskaan ei tiedä milloin aika täyttyy, ja on aika lähteä lopullisesti kohti taivaallisia tähtiportteja!