keskiviikkona 4. marraskuuta 2009

Sheltti rautakankena:(

Panu kävi tänään koirahierojalla ja ehkä tuo otsikko kuvaa parhaiten sitä, kuinka kertakaikkisen jumissa se oli kaikkialta:-( Etenkin oikea takajalka oli erityisen jumissa, mutta likimain yhtä jumissa olivat kaikki muutkin jalat, kyljet, vatsa, etuosa jne. Koko koira oli ihan kankena jumissa! Sen sijaan tassut tuntuivat olevan ok, eli oikean takajalan kipeä varvas vaikutti oireettomalta.

On se onni, että vein Panun hierojalle ja on se hyvä, että koirahierojia on olemassa! Hieronta teki varmasti gutaa Panulle, mutta kyllä se pisti hanttiinkin, kun kipeitä paikkoja hierottiin. Välillä se rauhoittui käsittelyyn silminnähtävästi ja maiskutti rentoutuneesti suullaan. Tiukoissa ja kipeissä paikoissa se hanasi vastaan ja katsoi syyttävästi hierojaa silmiin, että ’mitäs minua niin kipeesti kopellat’;-) Itse sain koirahierojalta oikeaoppisia venyttelyohjeita Panulle, tosin se venyttelee kyllä itsekin aktiivisesti, mutta ainahan lisävenyttely liikunnan jälkeen tekee hyvää lihaksille.

Uusi aika koirahierojalle on varattu parin viikon päähän. Toisen käsittelyn jälkeen voin arvioida tarkemmin paluuaikataulua agilityn pariin. Ajattelin myös, että toisen käsittelyn jälkeen tuossa parin-kolmen viikon kuluttua Panua voisi pikku hiljaa ruveta pitämään irti ja samalla nostattamaan hiipunutta kuntoa. Lisäksi on tuo painonnousu pahalainen, joka meillä on taas riippana. Ruoan säännöstely ei yksin auta painonhallintaan, kun liikuntaa on niin vähän ja se on niin yksipuolista. Uskon, että Panun painoa saadaan heti alas, kunhan se pääsee hiukan pidemmille lenkeille. Agilityyn se palaa sitten, kun terveys, kunto ja paino on jälleen kohillaan:)

torstaina 29. lokakuuta 2009

...samaan aikaan toisaalla

Allekirjoittaneen opiskellessa sosiaalisia aineita toisella paikkakunnalla, pääsi Panu spurttailemaan hillittömiä hepuleitaan mummulan isossa pirtissä, sillä seurauksella että jalka on taas kipea:( Liikkeessä ei ontumista, mutta eilen oli pientä jalan nostelua iltapissiksellä plus pientä oikean takajalan kaluamista. En usko dramaattiseen traumaan tai maata kaatavaan vammaan, mutta kipua ja kolotusta todnäk Panulle ja psyykkistä kidutusta emännälle.

Huokaus, valitus sekä itku ja hammasten kiristys! Aina pitäisi olla itse valvomassa asioita, lue koirapoikia, että ne eivät riistäydy käsistä! Mennään ensi viikolla koirahieroja/fysioterapeutille ja kuulostellaan tilannetta.

Taas köpötellään hitaasti, lyhyellä kaavalla ja narun nokassa: mahtaa tuntua sadan vuoden vankilatuomiolta Panusta! Olen jo vähän henkisesti orientoitunut, että palaamme agikentille vasta kun ruoho seuraavan kerran orastaa?!

sunnuntaina 25. lokakuuta 2009

Tokoboosteri käytännössä; sheltin suu näkkärillä

Perjantain tokotunnin pääteema oli hyppy. Mukanani oli myös noutokapula sekä tarkoitus oli ottaa lisäksi seuruuta.

Pyryn kanssa orientoiduttiin tokoilemaan tokoboosterin kanssa: Pikkujätti oli erittäin innostuneen ja motivoituneen oloinen, ellen sanoisi ihan riehakas tokoboosterin kanssa riekkumisen jälkeen. Häntä liputti iloisesti ja josko koirat hymyilee, niin sitä Pyry teki, kun se asettui perusasentoon seuruuta varten. Lähtökohta oli siis lupaava ja Pyryn seuraamisessa ei ilmennytkään mitään korjattavaa, sikäli mikäli minä huomasin lattianrajaan;) Käännöksissä teimme huippuyhteistyötä ja täyskäännöskin meni hienolla kontaktilla, Pyry ihan jalan tuntumassa. Ohjaajan oivallus mennä pikkujättiaskelin täyskäännöksellä on kantanut hedelmää ja vaikka vähän nolottaakin nämä myöhäiset oivallukset vuosien tokoilun jälkeen, niin tämä onkin meidän tokoa:/

Otettiin repimiskisa jälleen tokoboosterilla ja ohjaajalla alkoi vähitellen hiki kihota pipon alle. Haukkuakin irtosi, mutta hienosti Pyry rauhoittui tokoilemaan. Sitten noutoa Pyryn kanssa…Pyry ei ole koskaan, ikinä suostunut ottamaan noutokapulaa suuhunsa, enkä aio enkä halua sitä siihen pakottaa. Risuja, keppejä ja tunnarikapulaa suupielestä se kantaa, mutta ei noutokapulaa, joka oliskin varsinainen halko sen suussa. Yritin aikani, ja Pyry asettui maata kapulan eteen ja katsoi silmiini: ’kannattaako tämä, voidaan olla tässä vaikka koko illan?!’ Tein sitten niin, että noudettiin tokoboosteria:) Pyry perusasentoon, ’nouda’ ja Pikkujätti kiisi käskystä noutamaan boosterin ja toi sen ohjaajalle käteen, Pjätin ajatuksena oli tietenkin revitellä sen kanssa. Ja niin me tehtiinkin;) Pyry siis tuntee ja tietää ’nouda’ käskyn, mutta ei siis suostu noutamaan noutokapulaa.

Pyry hypylle, tehtiin alo-sellaista: tässä olen aina ennen suoritusta tehnyt muutaman lämmittelyhypyn, mutta nyt ei tehty! Katottiin miten menee suorilta, kokeenomaisesti. Ei mennyt ensimmäisellä käskyllä, vaan jäi tuumailemaan hypyn eteen. Meni muistaakseni toisella vai oliko kolmannella käskyllä. Jäi hienosti seisomaan ja odotti ohjaajan viereen. Seisovilta vapautus.

Periaatteessa kehuja toko-opelta, mutta läksyä hypyn suorittamiseen ilman lämmittelyä siten, että makupalan heitolla hypyn yli irtoaa ensimmäisellä ja itse hyppäämisen vahvistamista erikseen. Eli pieni askel taaksepäin ja liikkeen hajottaminen osiin kokonaisen liikkeen vahvistamiseksi.

Paikallamakuuta ei otettu tällä kertaa ryhmässä, joten tein Pyryn kanssa omaa harjoitusta. Perusasento, maata (ei mennyt heti ensimmäisellä käskyllä?!), paikka, kääntymässä käyminen parin metrin päässä, paluu, viive, istu, vapaa. -> namia & tokoboosteria:) Tätä pari kertaa ja sitten jo ensimmäisellä käskyllä toteutti ja kesti ohjaajan etäisyyden hallin leveydeltä. En ottanut siis aikaa, mutta käskyn ketjuttamista, etäisyyttä, häiriön sietoa ja pääpaino superhyvissä palkoissa liikkeen jälkeen:)

Panu kentälle, intokiihkeästi sisään, perusasento oven edessä ja siirtyminen rauhallisesti tokokehään. Perusasentoja naksulla, luoksetuloa lyhyellä matkalla, namia & tokoboosteria. Panulle noutoa ensin siten, että jäi istumaan ja asetin noutokapulan sen eteen parin-kolmen metrin päähän ja itse siitä vielä sama matka. Käskyllä toi sivulle ja luovutti oikein: nouda, sivu, anna. Tein sitten perusasennosta, teki yhden kerran ja sitten ei sujunut, ei halunnut ja rupesi pullikoimaan haukkumalla??!! Kiirehdinkö taas?? On kyllä tehnyt perusasennosta noutoa ennenkin, mutta taukoa välissä. Palasimme ensin mainittuun tapaan, josta Pantterille sitten useita onnistuneita toistoja. Jokaisesta tietysti runsasta palkkaa namilla ja boosterilla. Saimme toko-opelta laiskanläksyä luovuttamisen viiveeseen; nyt ennakoi luovuttamista ja pthullautti kapulan suustaan tietyllä hetkellä.

Kokeilimme Pantteri kanssa evl- noudon alkeita toko-open ohjeen mukaan. Panu seisomaan ja molemmille puolille esineet, toisella puolella boosteri ja toisella näön vuoksi noutokapula. Lähetin onnistuneesti boosterille ensin vasemmalle ja sitten oikealla puolelle. Hyvin irtosi ensimmäisillä ja boosteria palkaksi.

Panun kanssa myös seuruukaavioita, joissa Pantterin kontakti rikkoutumaton. Tein suoraa seuruuta tempon vaihdoilla sekä lyhyitä käännöksiä naksuttimella ja pidemmät kaaviot nami kädessä. Perusasento jäi usein kovin väljäksi pysähtymisessä, jotta täytyy harkata sitä ja ajoittaa pysähtymiset oikein sekä välttää töksäyttämisiä.

Loppukaneetiksi täytyy päätellä, että tokoboosteri sopi Pyrylle erinomaisesti ja paremmin kuin Panulle. Pyry innostui sopivan mukavasti ja oli selvästi iloisemmalla ja nauravaisella mielellä mukana hommissa. Motivaatio lisääntyi silminnähtävästi. Ei-toivottua haukkumista oli kuitenkin Pyrymäisesti mukana, mutta rauhoittui aina käskystä töihin. Panu sen sijaan kiihtyi boosterista liikaa ja kuumaverisenä shelttipantterina sen suitsiminen oli työläämpää kuin Pyryn. Panun työmotivaatiossa ei ollut moitteen sijaa, kuten ei koskaan, sille riittää mainiosti ruokapalkkakin. Voisin käyttää Panulle tokoboosteria silleen harkitusti, silloin tällöin.

perjantaina 23. lokakuuta 2009

Tokoboosteri(t)


Pojat vaikuttivat innostuneilta uusista tokoboostereista:D Juttua myöhemmin siitä, miten toimivat käytännössä;-)