keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Tekniikkapotpuri

Eilisissä OKK:n agireeneissä mentiin pienen ratapätkän avulla läpi muutamaa tekniikkaharjoitusta. Ensin leijeröintiä ja sitten persjättöä. Kaksistaan otimme Lillin kanssa hypyllä niistosokkaria ja twistiä.

Leijeröinti meni Lilulla kerrasta:) Hypyn kautta pitkä lähetys putkeen ja oma siirtyminen hypyn ja pituuden taakse vastaanottamaan koira, josta jatkettiin renkaan kautta kepeille. Tarkkana sai olla alun hyppy-putki yhdistelmässä, niin että sijoittuminen on hypyn siivekkeen ulkopuolella ja vartalon suunta putken päähän päin.

Persjätössä olinkin huolimaton aloituksessa, ja Lilu kääntyi ohjaajan vartalon liikkeen mukaan liian aikaisin putken edellä olevalle ’häiriöhypylle’. Persjättöä saatiin muutenkin hioa enemmän, koska se on minulle suht hitaana liikkujana vaikea liike ja olen tehnyt sitä vähemmän. Opin tästä tekniikkaradasta sen, että tärkeää oli se, että koira irtosi putkeen hyvin ja jätti ohjaajalle aikaa valssata vastaanottamaan putken jälkeisen hypyn jälkeen lähelle pituutta, jossa ensin oikealla kädellä varmistettiin koiran lukittautuminen esteeseen, jonka jälkeen nopea persjättö ja koiran ’kaivaminen’ vasemmalla kädellä ja ohjaus edelleen renkaalle ja kepeille. Pidin asennetta yllä ja saimme Lilun kanssa muutaman hakuammunnan jälkeen nappisuorituksen persjättöön:)

En ole tainnut aikaisemmin tehdä niistosokkaria ja otti muutaman kerran, että saimme Lilun kanssa sen sujuvaksi. Mutta sitten kun itse sain jujusta kiinni, menivät molemmat puolet jouhakkaasti. –En kuitenkaan näe tekeväni tätä tekniikkaa ratasuorituksissa, jotenkin kimurantti ja väkinäisen oloinen tekniikka minulle. Twisti sen sijaan istuu meikäläiselle kuin nenä päähän ja otettiin sitäkin Lilun kanssa vauhdilla ja rehvakkaasti sekä oikealta että vasemmalta:)

Lilu oli jälleen reenissä mukana henkeen ja vereen sekä piti vauhtia yllä vesisateesta huolimatta; -ei me olla sokerista Lillin kanssa;-))

tiistai 25. toukokuuta 2010

Pessin evvk pun Iin mätsärissä

Osallistuimme Pessin kanssa match show:hon Iin Illinsaaressa viime sunnuntaina. Yhden sertin ja kolmen varasertin omistaja Pessi Pesusieni on lähdössä allekirjoittaneen kanssa, näillä näkymin, ainakin Raahen (12.6.) ja Rovaniemen (19.6.) näyttelyihin. Harjoituksen vuoksi menimme sitten kokeilemaan kehäkäyttäytymistä ja patsastelua, ettei tulisi Pesulle ihan yllätyksenä narun toisessa päässä seisoskelija;)

Pessin omistaja Miia on kuljettanut Sinistään Iin koiraharrastajien nätöissä lumien sulamisten jälkeen. Ja ihan kivasti kuulemma on mennyt, ellei sitten Pee ole sattunut bongaamaan jotain nättiä karvakorvaa kehissä, ja nätöpaketti on hajonnut ihan haikailuksi. Viimeksi näin oli käynyt erään mäyristyttösen kanssa, jota Miia kuvaili ihan koiraelokuvamaiseksi romanssiksi; siirappiseksi äkkirakastumiseksi;-))

Mätsärin alustunnelmissa Pessi oli hiukan poissaoleva, etten sanoisi hälläväliä moodissa. Shelttijannu antoi sievästi suihkutella ja harjailla itseään, mutta vaistosin, että sitä tympäisi:/

Kävimme ennen varsinaista mätsärikehää ravaamassa, seisomassa ja pöytäilemässä muutamat harjoituskiekat ja saimme jopa ystävällisen mieshenkilön pöydällä kopelointiin. Pessi seisoi kuin patsas ja antoi armollisesti miehen rapsutella itseään ja syöttää makupaloja;) Näin kuitenkin, että sininen ei ollut täysillä mukana menossa, mutta samalla ajattelin positiivisesti, että kyllä tämä meiltä sujuu.

Saimme punaisen, mutta paljon jäi toivomisen varaa yhteistyössämme; Pessi juoksi ok, mutta pungersi itseään istumaan pöydällä ja ei suostunut seisomaan ’hyvin’:-// Pessi on sellainen sheltti, jota on vaikea motivoida, ellei sitä itseä huvita ja nyt sitä ei huvittanut yhtään. Pee ravasi mukanani kiltti kun on, mutta ei halunnut ’näyttelyseisoa’. Kiitos ja lämmintä kättä punaisten kehästä!
Minulla on muutama viikko aikaa viettää laatuaikaa Pesun kanssa, joten aion laittaa ’kaikki peliin’, jotta yhteistyömme olisi Pessin mielestä kannattavaa ja mahtavaa;-)))

Erikoismainintana ja lämpimät onnentoivotukset vielä Iin match show:n BIS1:sille Karjalaisen Tiinalle ja Minitiimin Ninjalle (ikä 8 kk:tta ja joka on Panun siskon Nepparin tytär). Otin muutamia kuvia ihanasta shelttineidosta, joita voi käydä katsomassa kasvattajan Minitiimin sivuilla, täällä ja Ninjan omilla sivuillla, täällä. Myös Pessistä otettiin muutama kuva mätsärin jälkitunnelmissa täällä.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Vitska mölleissä ja nollavoitto kilpailevissa....:)

Kisasimme Mettovaaran Lillin kanssa tänään OKK:n epiksissä sekä mölleissä että kilpailevien sarjassa. Kurvailimme vitskan mölleissä ja nollavoiton kilpailevissa. Olen erityisen iloinen ja onnellinen kisaavien radan kontakteista. Kaikki kontaktit puomi, aa ja keinu menivät Lilulta upeasti ja sujuvasti!

Lilun omistaja Vuokko kuvasi radat, ja ne on katsottavissa täällä !

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Jännittynyt agialoitus

Lilli-neiti lähti epäröimättä matkaani, kun Vuokko–mamma luovutti rakkaan karvakorvansa minulle agiharkkoihin Haukkukeitaalla eilen tiistaina:) Ohjaajan vatsassa möyri epämiellyttävästi ja takaraivossa kiristi pieni jännityksenpoikanen uusien agikoutsiemme tunnille mennessä. Minua on reilun vuoden ajan ohjannut ja hienoja agioppeja antanut Kantolan Niina ja nyt saimme Lillin kanssa uudet agiopet, Raittimon Hennan ja Niemelän Sadun.

Sadulla oli mukanaan kolmosluokan rata, jonka nopsasti rakentelimme kolmen koirakon ja kahden agiohjaajan voimin. Rata oli mielestäni ihan ohjattava, vaikkakin muutamia pullonkauloja ennakoinkin pitkässä viennissä putkeen ja keinulle mentäessä. (Miten pääsisi ennakoinnin paheesta agilityssä ja orientoituisi ennakkoluulottomampaan ja rohkeampaan ohjaukseen?!)

Eka kiekkamme oli jännittynyt ja hermostunut. Ajatuskaan ei ollut matkassa;-) Alku oli ihan jouheva pussille asti, jonka sisälle Lilu ikävästi juuttui. Kepeille ohjaus meni plörinäksi, pitkä vienti hypyltä putkeen ihan harakoille ja pisteenä iin päälle lopun tarkan ohjauksen paikka keinulle levisi ihan käsiin. -Hohhoijaa, että osasi mennäkin kaikki pieleen!

Henna antoi palautetta siitä, että ohjaajan kädet heiluivat sinne tänne ja kroppa osoitti ihan muualle kuin menosuuntaan. Pientä satikutia tuli lisäksi siitä, että hanskat putosi kehään heti, kun koira lipesi ohjauksesta. Eli ymmärsin niin, että teknisemmin, tarkemmin sekä aina ja koko ajan loppuun saaakka!

Noh, onneksi suurin puristus raukesi tuohon ensimmäiseen limboiluun ja tein henkisen ryhtiliikkeen toiselle kiekalle. Sehän menikin sitten eri tahtiin. Lilli kiisi hienosti; kepit upeesti, hyppy, kierto ja pitkä vienti takaaleikkauksella putkeen ihanasti ja keinukin muistaakseni yhden oharin jälkeen hienosti. Jäi makea jälkimaku suorituksestamme ja Henna-opekin kehui menoa paremmaksi:=)

Lopputunti tehtiin hypylle vientiä sivulta ja hypyn kiertoa ja jatko edelleen menosuuntaan. Ei twisti, mutta sama kulkusuunta, -jos nyt osaan oikein selittää;-)

Lillin kanssa jatketaan seuraavan kerran agikentällä OKK agin epiksissä ensi tiistaina!