…vain muutaman kerran kuluvan vuoden puolella. Nimittäin
kennelyskä saapui ei-toivotuksi vieraaksemme ja P-pojat ovat yksissä tuumin
yskineet ja köhineet viime aikoihin saakka. Olemme toipuneet ja parannelleet huolella ja
Perro palaa agilityn pariin helmikuun puolen välin jälkeen ja siirrymme
mölliryhmään hiomaan pidempiä ja vaativampia kuvioita agilityssä.
Ennen mölliryhmään siirtymistä ehdimme kuitenkin vielä
jatkoilla muutaman kerran, joista huomioitani seuraavassa:
11. tammikuuta
Perron rästitunti agilityssä. Tehtiin Jennin valvovan
katseen alla hyppy-kepit –sarjaa onnistuneesti molemmilta puolin. Lisäksi
pientä rataharkkaa, jossa teemana sivekkeen kiertoja ja putkeen irtoamisia.
Ohjaaja sai kotiläksyksi tehdä ’ilmavalsseja’ siten, että kädet eivät heilu
kuin tuulimyllyt. Lisäksi teimme omin päin muuri-pituus etenemää sekä
kontakteja keinulla ja aa:n alastulossa.
17. tammikuuta
Perro, -’kukkaiskoira’ Jennin huomio ;-), teki omalla
vuorollaan pöytää kuin vanha tekijä, liihotteli pientä rataharjoitusta ja tuli
puomin kontaktia siten, että kotona on pakko miettiä kontaktikuviot kuntoon…
Panun vietit agilitykentällä ovat potenssiin noin tuhat verrattuna Perroon,
joten ohjaajan täytyy Perron kohdalla fokus etenemiseen, eikä käteen, missä se
nykyään (vielä) on… Periksi ei anneta, sillä arjessa näen, kuinka
kukkaiskoirassa on hurjasti potentiaalia nopeuden ja ketteryyden puolesta!
24. tammikuuta
Perron kanssa hypyltä kääntymistä valssin kautta ja sitten
yhdistettynä pöytään. Rataharjoituksessa teemana ’pimeään’ putkeen meno,
hypylle siivekkeen kierto ja jyrkkä käännös suoralle hyppy-muuri-pituus-hyppy.
Perro oli erittäin bueno ja ei turhaan hötkyile missään tilanteessa, vaan on
tarkkana kuin porkkana agiharkoissa!
