maanantai 17. tammikuuta 2011

Runsaasti läksyjä

Saimme Ojalan Jennin ensimmäisen tokotunnin seurauksena sunnuntaina Activella. Kevään kuuden kerran tukiopetustunneiltamme toivoin Jenniltä ohjausta ylempien liikkeiden opetteluun, koska tähän saakka olen vuosikausia harjoitellut alokas luokan liikkeitä ja ylempien luokkien tokoliikkeet ovat aika hepreaa. En myöskään ole mikään über-lahjakas tai taitava koirakuiskaaja, joka osaa tuosta vain ja sormia napsauttamalla opettaa koiralleen liikkeen kun liikkeen;-) Koiran tottelevaisuuskoulutus on täynnä pieniä nyansseja, joita ei tyhmempi tajua ja täytyy olla joku kokeneempi osoittamaan omia virheitä ja turhia maneereja sekä väärää asennetta. Minut täytyy kouluttaa opettamaan tokoliikkeitä koiralleni!

Tunnin pääteema oli seuruu ja virittelyssä Panun kontakti oli mitä mainioin ja se oli innokas sekä motivoitunut seuraaja. Suoritus laski kuitenkin kuin lehmän häntä Jennin katselmuksessa, koska ohjaajan jännitys ja yliyrittäminen heijastui välittömästi koiran suoritukseen. Meidän seuruun kipupisteitä ovat ohjaajan väärä asenne liikkeeseen, toko-ope Jenni ei tästä suorin sanoin huomauttanut, mutta näin ymmärsin ja väärältä se tuntuikin, koska loppupeleissä menetin pahasti Panun kontaktin ja loppuasentokin jäi kovin väljäksi…:/

Tunnin lopuksi luotiin tiivistä tunnelmaa viiden koirakon kesken hallin nurkassa; eli häiriöharjoitusta parhaimmasta päästä. Maata menoja ja paikalla makuuta noin metrin puolentoista välein. Panun maata menon nopeudessa on hiukan toivomisen varaa, perusasentoon nousu on sen sijaan nopsa.

Suoraa perusasentoa viilataan ja eilen tulikin noottia perusasennon vinoudesta, -tukistus ohjaajalle huolimattomuudesta! Paikalla makuussa pysyi, kunnes viereisen ohjaajan namipussin äänekäs rapistelu kävi ylivoimaiseksi Panun häiriönsietokyvylle ja Perso yritti osingoille. Onneksi olin vieressä ja sain rysän päältä kiinni. Paikalla makuu uusiksi ja minulta ehkä liian tiukka ja vihainenkin ’odota’, -mutta Panun pää kestää sen ja nyt pysyi, kun kävin piilossa.

Täytyy vielä todeta, että otin Panun alusta alkaen haltuun eri ilmeellä, kuin torstain tokotunnilla. Koska olimme ihka ensimmäistä kertaa Activen hallilla Martinniemessä, kiersimme ensin rakennuksen Panu sievästi vierellä ja mentiin sisälle mamma ensin ja Panu siivelsi jälkijunassa. Istui kiltisti eteisessä, kun riisuin takkini ja piponi naulaan. Sitten sisälle halliin mamma ensin ja Panu hillitysti perässä kylkimyyryä.Hallittu entrée ehkäisi turhaa piippailua ja sinkoilua sinne tänne. Eikä the Häntäkään uhonnut kellekään, ei edes jack russeli Aleksanterille, joka oli emäntineen ennen meitä eteisessä sekä tullessa että lähtiessä…<3

Ja ne kotiläksyt; kontaktin harjoittelu, taaksepäin kävely, suoraa perusasentoa. Tässä on iltapuhdetta tulevaksi :)

perjantai 14. tammikuuta 2011

Kuriton mamman mussukka

Panu aloitteli tokokevättä eilen Virpiniemen halliharkoissa. Toivottavasti hyvät lukijat ymmärrätte otsikon piilomerkityksen, sillä mussukan mamma ei ollut omistajana ja ohjaajana tehtäviensä tasalla, vaan antoi mussukalleen ihan liikaa ohjaksia sekä tilaisuuden ja mahdollisuuden jälleen haahuilla ja kulkea kuono pitkin hallin lattoita. Se ei sinänsä tuhonnut tokotunnin antia, mutta jätti mammaan itseensä pettymyksen tunteen ja tarpeen tehdä pomon kurinpidollisen ryhtiliikkeen tulevia tunteja silmällä pitäen ja muutenkin…;-)

Paikalla makuuta ajatellen Panu oli tauon jälkeen yliampuvan intopiukeessa tilassa ja sinkoili ympäriinsä piippaillen. Vuodenvaihteen tauon aikana, joka on venynyt siis noin neljään viikkoon, ei olla tehty juuri mitään satunnaisia ’istu’, ’odota’ ja ’maata’ lukuun ottamatta. Siksi päätin ottaa paikalla makuun vain kahtena minuuttina. Panu jojoili maata menossa, mutta jäi maata paikoilleen hienosti. Kävin pk-esteen takana piilossa noin 10 sekkaa ja palasin riviin ohjaajien kanssa. Panun kuono pyöri rivissä sinne tänne herkkujen hajuja ilmasta metsästäen, se piipitteli ja oli muutenkin levoton. Katsoin sitä tiiviisti ja painostavasti ja Panu rauhoittui loppua kohti katsomaan takaisin. Nousi perusasentoon ensimmäisellä josta palkkasin rauhallisesti.

Tunnin varsinaisena teemana olivat jäävät, jota teemme nyt siis avoimen luokan tyyliin. Maata menossa Panu vaihtoi liiaksi toiselle lonkalleen ja kääntyi katsomaan, kun siirryin taakse. Muuten liike sujui hienosti. Sama liikkeestä seisomisessa, mutta vain pään kääntäminen lienee sallittua. Toko-ope Nea huomasi tosin, että seisomisessa Panu liikutti hieman takajalkojaan, kun siirryin sen taakse. Hiomista siis tähän.

Jäävien kääntyilyyn sain toko-ope Pialta namialustan, joka jätettiin ohjaajan takana käynnin aikana koiran eteen, jotta sen kuono ja mielenkiinto pysyisi etupainoitteisena, vaikka ohjaaja pyörisi missä. Vaikutukset näkyivät heti ja Panu käänsi vain päätään lievästi. Vapautus namialustalle eteen. Tätäkin työstetään jatkossa.

Otettiin myös lyhyttä seuraamista naksun kanssa ja hiottiin suoraa perus- ja makuuasentoa. Panulla on taipumusta kääntyä perusasennossa liiaksi kohti ohjaajaa oikealle, joten perusasentokin on sitä myöten yleensä vinossa oikealle. Ohjaajalla on tässä tarkka paikka, kun ottaa koiran perusasentoon siten, että koira on oikeassa kohtaa ja suorassa. Päästän Panun liiaksi eteen, joten sillä on tilaa kääntyä vinoon. Tavoitteena on hakea perusasennon paikka pikkuisen taempana.

Tokotunnin kevennyksenä Panu raateli villahanskaani sekä teimme poispäin käännöksiä;-)