Palasimme vuodenvaihteen tauon jälkeen agiharkkoihin eilen, jossa teimme alla olevaa lyhyttä tekniikkapätkää. Juoksimme Panun kanssa ensin ’nollaradan’, jonka jälkeen hiottiin yksityiskohtia, eli pyrittiin käytännössä pienentämään kaarroksia ja saattamaan koira kauempaa itsenäisempään pujottelun aloitukseen. Lisäksi ohjaaja palautti hukassa olevaa aan tajua.
Aloituksessa menin seisomaan hypyn3 oikean siivekkeen eteen, josta ’tule’ käskyllä Panu liikkeelle sekä hienovarainen työntö okserille2. Työnnössä vain ohjaava käsi ja ylävartalo työnsi okserin suuntaan ja Panu etenikin hienosti esteelle. Hyppy4:en kierrossa en saanut onnistunutta rytmitystä aikaiseksi siten, että Panun kiertoa olisi saatu radikaalisti niukemmaksi. Rytmitin käytännössä liian myöhään, joka on ollut tämä perusvirheeni rytmityksessä. Rytmittäminen, eli ohjaajan liikkeen seisahtaminen ja samalla ohjauksen ennakointi koiralle tulisi tapahtua jo ponnistusvaiheessa, joka ei meinaa millään multa onnistua?! Mulla oli aikoinaan koulussa kymppi musiikissa, mutta agilityssä rytmitajua ei näköjään tahdo löytyä, -vielä ainakaan, mutta periksihän ei anneta.
Lähetys keppien umpikulmaan onnistui kaukaakin; agiope Jarmo rohkaisi, että kyllä Panu osaa ja niin se osasikinJ Kepeiltä mentiin aa-esteelle, jossa haettiin sitten kakskakkosta jonkin aikaa. Minulta on mitä ilmeisimmin hävinnyt matkan varrella aan taju! Eli en ole osannut tiedostaakaan, kuinka eri tavalla ohjaan aan kontaktin. Puomi ja keinu siis menevät ongelmitta, mutta aa on tökkinyt jo jonkin aikaa ja en ole osannut korjata asiaa. Agiope Jarmo moitti epäreiluudesta koiraa kohtaan, mutta epäreiluus on todellakin johtunut siitä, että ohjaaja on ollut niin hukassa aan kontaktin ohjauksen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti