Erittäin hedelmällinen ja mukava tapa saada uutta näkökulmaa omaan tokoiluun on tietenkin toko-opettajan palaute, mutta myös kanssareenaajien näkemykset ja kommentit itse tokotunnilla ja tekemisen aikana. Että ei vain kaksistaan oman koiran kanssa touhua kaiket tunnit, vaan näyttää ja kysyy omista jutuistaan myös toisilta;)
Olen ollut Pyryn kanssa OKKn tokoryhmissä siitä alkaen, kun se täytti 5 kuukautta, eli abouttiarallaa kuutisen vuotta, ja varmaan shelttijannuakin ainvälillä tympii ja ymmärrettävästikin istu, maahan, seiso, sivu –liikkeet, joita me jankataan vuodesta toiseen. Siksi se varmaan ennakoikin, jotta saisi homman nopeesti alta pois ja namipalkat kehiin;-)
Päätinkin eilen olla ei-urautunut ja tavallista repäisevämpi sekä innostavampi tokomamma:D Ei siihen sen kummempaa tarvittu, kuin oma tietoinen tsemppimieli ja vanha nahkakäsine;)
Panu aloitti! Virittelyä perusasennoilla ja riehakasta motivaation nostattamista nahkahanskan raatelulla;) Muutamia tunnin pääteeman, eli luoksetulo tekemisiä. Samoten liikkeestä seisomista, mutta ei kuitenkaan koko liikettä, vaan vierellä kävelystä käsky ’seiso’ ja pysähtymisen harjoittelua.
Luoksepäästävyydessä sieti hyvin toko-open lähestymisen ja rapsuttelun, tosin minimaalinen välttelevä kallistus kuitenkin havaittavissa, mutta ei siis väistänyt käden alta pois. Edistystä, edistystä!
Paikallaolossa aloitettiin hiukka viiveellä toisten jälkeen, jotta näköpiirissä oleva tyttökaveri Ronja-sheltti saisi loppuun vauhdikkaan palloleikin. Ensmäisellä käskyllä maata ja mama parin-kolmen metrin päähän. Panun katse viipyili agikentällä, johon napsuttelin kielellä käskevästi ja kun Panun katsoi minuun, kehuin rauhallisesti. Sain pyydystää muutamaan kertaan haahuilevan pantterikatseen, mutta pysyi jämerästi paikoillaan reilut kaksi minsaa. Palatessa viivettä perusasentoon, pysyi hienosti ja odotti lupaa. Ensimmäisellä istumaan, vapautus ja palkkaa. Huomattavaa edistystä ja varmuuttakin Panun paikallaolossa, katseen harhailusta huolimatta ei eväänsä liikauttanut! Olohuonesulkeiset tuottavat tulosta?! Seuraavalla kerralla voin mennä hiukan kauemmas?!
Toko-opella ei suurta huomautettavaa luoksetulossa. Perusasento on hiukan epävarma Panulla, se tuppaa jäämään liiaksi eteen tai väljäksi. En käytä enää agikentällä ’sivu’ käskyä lähdöissä, vaan Panu jää ’istu’maan. Ehkä tuo ’sivu’ on hiukka vielä inflaatiossa, joten joudumme vielä sitä tasapainottamaan;)
Liikkeestä seisomiseen tarvittiin toko-open katselmuksessa kaksoiskäsky, vaikka juuri äsken tarvittiin vain yksi käsky! Huoh! Tämä on niin tätä tämä toko?! Saimme palkkausvinkkinä jättää namin selän taakse, jotta Panun liikkeestä seisahtaminen saisi terävyyttä. Ja kyllähän se sitä saikin, kun heti kohta teimme liikettä palkka selän takana:D Kaiken kaikkiaan hyväntuulisen taitava tokopaneutuminen Pantterilta!
Pyryn kanssa nostettiin ensin tunnelmaa nahkahanskalla, jota Pikkujätti repi ja ravisteli riehakkaan halukkaasti;) Jouduinkin vähän hyssyttelemään haukkumista, jotta saisimme tokottelut alulle. Jätin Pyryn perusasentoon ja siirryin noin kymmenen-viidentoista metrin päähän ja ’sivu’ käskyllä Pyry kiisi vauhdilla sivulle, täsmälleen oikeaoppisesti ja nappipaikkaan, -ei minkäänlaista moitteen sijaa, vaan vapautus, iloiset kehut ja nahkahanskaa kehiin! Lieveilmiönä tosin ei toivottua haukkumista, mutta mitäs me pienistä:/ Tehtiin muutama toisto ja vapautin jatkossa niin rauhallisesti ja haukkumista ehkäisevästi, että Pyry ei tiennyt että ollaanko tässä vielä vai ei...;)
Liikkeessä seisomisessa ihan ensimmäinen liike putkeen, mutta kas, sitten iski Pikkujättiin jonkinlainen turnausväsymys. Kello lähenteli jo puolyhdeksää illalla ja ehkä Pienen Ruskean Rinkilän energia hupeni luoksetuloihin ja hanskariehaan. Joka tapauksessa Pyry lakkasi selvästi keskittymästä, kuuntelemasta ja tarjoili ’seiso’ käskyyn maatamenoa, istumista ja jälleen maatamenoa poissaoleva katse silmissään. Lopeteltiin Pyryn kanssa tokotunti ja siirryin agikentälle radan rakennukseen.
Niinan tämänkertaisen radan mukaelma alla, joka vaati erittäin huolellista ohjausta, huom! alun hyppysarja, sekä sekä valsseja ja oikea-aikaista sijoittumista!
Kyllä mulle tuli rataantutustumisessa mielikuva siitä miten Panskun kanssa menisimme radan: mm. hypyn7 jälkeen valssi ja siten suoraan putkeen8 jo mennessä seuraavan hypyn9 jälkeen odottamaan, koiran haltuunotto vastakkaiselle kädelle hypyn11 jälkeen, josta putkeen, keppien14 jälkeen pakko valssata jne. Olisi ollut kiva mennä Panun kanssa ja katsoa mihin rahkeet riittää tällä radalla;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti