Ensiksi oletan, että murresana ’rohki’ tarkoittaa ’rohkeaa’ ja ’hyät’ tarkoittaa ’hyvät’, ja niinhän ne Ragit:in agilityn pääsiäiskisat olikin Pellon Rohki ja hyät –hallissa. Puitteet ja olosuhteet olivat mitä mainioimmat agilitykisalle; aurinko paistoi lämpimästi kaksi päivää, ilmapiiri oli leppoisan latautunut ja ennen kaikkea halli oli hyvä, osallistuja- ja yleisöystävällinen. Hallin lattia oli ajoittain hiukan liukas joillekin, kuten meidän rajulle ryntääjäsheltille Panulle, mutta oli se hyä kuitenkin;) Pelloon voisi mennä toistekin…J
Panu oli ilmoitettu neljään kisaan, joista kolme oli agilityrataa ja yksi hyppyrata. Agilityradoilla oli monta hyvää jaksoa, mutta ohjausvirheet eivät tuottaneet virheettömiä ratoja ja nollat jäivät haaveeksi vain. Hyppyratakin meni ihan juoksukilpailuksi ja enhän minä Panulle pärjää millään. Hypäri olikin kisan heikointa esitystä meiltä.
Saan kuitenkin jakaa papukaijamerkkejä Panulle hienoista pujotteluista, se haki upeasti keppejä sekä avo-, että umpikulmista. Putkille syötöt sen sijaan tökkivät pahasti, mutta nekin korjautuvat kunhan saan ohjaukselliset nyanssit kohdalleen. Kontaktit pelittivät myös hienosti, ainoastaan yksi aa:lta karkaaminen, tai ei sitä voi sanoa karkaamiseksi, koska varastaminen oli selvä ohjausmoka.
Olen iloinen ja onnellinen Panun innokkuudesta ja motivaatiosta. Se käyttäytyi kuin kunnon kisakoira ainakin, jaksoi hyvin juosta ja olla kuulolla neljä kisaa Valitettavasti vain ohjaaja ei ihan ollut tehtäviensä tasalla. Tukistan itseäni jälleen kerran flegmaattisuudesta, seisoskelusta ja tuppisuuna olemisesta. Henkinen vire ja keskittymiskyky oli jälleen kaukana parhaasta, joka näkyi kömpelöinä ohjausvirheinä tarkan ja herkän, sekä suht tiukkaa ohjausta vaativan Panun kanssa. Mutta, ei hätiä mitiä; tiedostan ja tiedän pääpiirtein Pellon kisojen ongelmakohdat ja tästä täytyy nousta ja ottaa suuntaa parempaan kesäkautta ajatellen.
Kisakaverimme Miina ja Pessi kisasivat myös neljä kisaa, joista tulemana upeasti koirakon ensimmäinen LUVA sunnuntain hyppyradaltaJ Kyllähän tässä mieli liikuttuu vieläkin, kun muistelee parivaljakon nopeaa ja hienoa etenemistä radalla. Agilityradoillakin oli hienoja jaksoja ja on vain ajan kysymys, kunnes Sininen shelttikoirakko saa kaksi puuttuvaa nousunollaa ja menolipun kakkosluokkaan agilityradalta.
Miinan ja Pessin nollaradan voi käydä katsomassa täältä .
Pessin pääkehittämiskohteita ovat nähdäkseni kontaktit ja ennen kaikkea kepit. Vauhdin kasvaessa nopean koiran kanssa ei ehdi mihinkään, jos kontakit mennään takki auki juosten. Nykytilassa Pessille on vakiintunut juoksukontakti, joka vaatii kuitenkin sen, että koira odottaa myös ohjaajaa, eikä juokse itsekseen ilman ohjausta kontaktin läpi.
Kepit sujuvat sinänsä hienosti, ainoastaan pujottelun syöttö kaipaa työstämistä, koska Pessi täytyy vielä ’vetää kuonosta’ pujotteluun. Eli ensi alkuun tarvitaan itsenäisen aloittamisen harjoittelua eri etäisyyksiltä ja kulmista.
Miina oli itse todella iloinen ja onnellinen ensimmäisestä kisanollasta. Pessi on hieno kisakoira sekä luotettava ja tasainen ohjattava, vaikka kyllä erittäin nopea Sininenkin näyttää kuumuvan etenkin pitkillä luukutussuorilla;-) Parivaljakon seuraava kisa onkin heti 5. toukokuuta, jonne allekirjoittanut lähtee jännäämään ja kannustamaan nollajahtia!
Panun kanssa kisaamme seuraavan kerran toukokuun loppupuolella, joten meille jää hyvin aikaa korkata ulkokausi ja saada yhteinen ’flow’ toimimaanJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti