Maanantain agitunnilla oli ensin haastetta muistaa rata, joka ei loppupeleissä sitten ollutkaan niin kinkkinen, -tosin yksi unohdus pääsi ohjaukseen lipsahtamaan:o Toiseksi haasteeksi nousi jälleen haastava pujottelu, johon oli loppuvaiheeseen laitettu toinen este lähituntumaan. Ja niin kävikin, että Panu ei kestänyt hyppyä keppien läheisyydessä, vaan kerta toisensa jälkeen jätti pujottelun kesken toiseksi viimeiseltä väliltä. Eli keppien jo viime viikolta läksynä ollut keppien vaikeat syöttökulmat ja itsenäisen pujottelun vahvistaminen ovat läksylistan ylimmäisenä, -kunhan pääsemme jossain vaiheessa hallille tekemään omia harjoitteita.
Radan kolmas pullonkaula oli aan kakskakkonen, jota yritimme tehdä pari-kolme kertaa onnistumatta. Tähän agiope Jarmo antoi hyvän harjoitteluvinkin tehdä pelkästään alastulokontaktia lyhyen matkaa hihnan kanssa, joka tuleekin toisena to do –listalla. Puomin ja keinun kakskakkosen toimivat edelleen hyvin harkoissa. Kisassa Panu ei jäänyt kontaktille, mutta en ole kovin huolissani, koska ne kuitenkin vielä toimivat harjoituksissa:o Eli uskon, että kaikkien kontaktien ahkeralla kertauksella saan kakskakkoset toimimaan myös kisoissa. Erittäin merkittävää kisoissa on oma ohjaustapani ja ohjaussuoritukseni kontakteilla! OKKn kisoissa, jossa tulossaldo oli hyl ja 2 x 5, tuntui, että koiran stamina on moninkertainen ohjaajan staminaan verrattuna. Kisajännitys verottaa joka kerta energiaa ja tahdonvoimaa, joka heijastuu voimakkaasti ohjaukseeni; -Panu vaistoaa tutisevan jänishousun heikkouden;-)
Maanantain agissa oli hyvää Panun pimeän keppikulman hieno haku, onnistuneet takaakierrot ja itse sain kiitosta hyvin onnistuneesta päällejuoksusta, joka jäi lämmittämään mieltäJ
Torstain tottiksessa oli teemana avo:n paikallaolo 2 minuuttisena, seuraaminen (perusasento ja liikkeelle lähtö) ja luoksetulon pysäytys. Paikallaolon tein niin, että seisoin ensin sivuttain, sitten selin ja sitten toisaalle sivuttain Panuun nähden. Shelttijannu meni tuplakäskyllä maahan ja pysyi kaksi minuuttia, mutta ennakoi jostain syystä perusasentoa. Tähän siis olohuoneessa paikallaolon vapautuksia maasta. Avo:n paikallaoloja (= 3 min ohjaaja piilossa) teemme vasta olkkarissa, jotka ovat sinänsä tähän saakka olleet onnistuneita eri pituisina tehtynä. Hallissa alan ottamaan avo:n paikalla oloja tunnustellen ja pikku hiljaa.
Seuraaminen, perusasento ja liikkeellelähtö menivät aika kivasti, kun vain itse muistan energisen käskytyksen. Perusasennon viilaus suoraksi on alati käynnissä oleva projekti. Panun kontakti on hieno, kun se on kontaktissa. Pidän seuruuharjoitukset lyhyinä, niin saan kontaktia vahvennettua entisestään. Käännös vasemmalle on molemmille vaikea; saimme kotiläksyä vahvistaa Panun takapäätä ’pesuvati-harjoituksella’.) Myös ohjaaja on siis tumpelo vasemmalle käännöksissä, joten tähän teen mielikuva- ja käytännön harjoituksia itsekseni.
Varsinainen kotiläksy tuli luoksetulon pysäytyksestä, jossa Panu pysähtyy, mutta valuu-uu-uu käskyn jälkeen. Tavoitteena luoksetulon pysäytyksessä on aktiivinen äkkipysähdys, josta koira välittömästi pysähdyksen jälkeen jatkaa käskystä perusasentoon. Toko-ope puhui, muistaakseni riehakkaasta, reippaasta ja aktiivisesta harjoittelusta ja liikkeestä, jota itse en helposti miellä tokoon, vaan ennemminkin agilityyn;) Ehkä tokossakin on uusia tuulia ja tapoja harjoitella liikkeitä, jonka näin muutaman vuoden harjoittelukokemuksella itse katson myönteiseksi kehityssuunnaksi. Onhan se varmaan niinkin, että ylemmissä luokassa ja pidempään harjoitelleet ohjaajat uskaltavat kokeilla soveltaa ja kokeilla uutta sekä heillä on rohkeampi ote harjoitteluun.
Tästä läksyksi seisautuksia erikseen ja palkkaukseenkin sain korjausehdotuksia, koska nykyisellään kuulemma 'tapan koiraani':O;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti