Ongelmia on kenties jälleen kerääntymässä Panun ja sen ohjaajan agilitytaipaleelle, sillä sekä ihmisen että koiran jalassa on jotain häikkää. Ihmisen vasemman jalan jalkapöytä on kipeentynyt niin, että ontuu kävellessään ja koirankin vasemmassa(!) etutassussa on jotain hämminkiä:( Ihminen kykenee todennäköisesti hoitamaan itsensä, mutta koira on tänään menossa osteopaatille selän aukaisuun ja tassujen syyniin. Osteopaatti-setä saa varmasti Panun selän jumit avattua ja toivottavasti hän ei löydä Panun tassuista mitään ihmeellistä, vaan oireet olisivat vaikka jäinen lumipaakku varpaiden välissä;-) Olemme osteopaatin jälkeen tietäväisempiä suhteen, josko Panulla on jotain viturallaan vasemmassa etutassussa!
Viikon kaksi agireeniä ovat menneet huisin mahtavasti&upeesti Panun osalta, eikä etutassut vaivanneet sen agiliidoa. Alkuviikosta reenattiin pitkää rataa, jossa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita (tässä vasen jalkani kipeytyi, en vain tiedä missä ja miten!?).
Radan alun pieneksi pullonkaulaksi ohjausmielessä osoittautui hyppysarja, jossa hypyltä lähdetään koiran vasemmalle puolelle pitkittäin olevalle hypylle, jossa ohjaaja seisoo kiinni oikeassa siivessä, koettaen kääntää koiran hypylle ja samalla saada se kiertämään hyppy sekä edelleen valssaten ohjata sesse seuraavalle kohtisuoralle hypylle. Hohhoijaa, että oli vaikeeta, en millään meinannut osata/ehtiä/kyetä kääntämään Panua oikeaan suuntaan, vaan shelttijässi ehti aina liitää ohi hypyn tai se hyppäsi, mutta en ehtinyt silmää räpäyttää, kun se jo luukutti ja pyöri agikentällä, että mihis nyt mennään, sano sano sano!!!
No, sitten kun alun kunnollisen hinkkaamisen jälkeen sain Panun radalle, loppuosa oli sitten vain nopea muodollisuus jossa mamma sai pistää lapikasta lapikkaan edelle ehtiäkseen Panun mukaan. Panusta näkee milloin se oikein nauttii tekemisestä: sillä ei ole halua saatikka aikaa luukuttaa omiaan, vaan sille tulee sellainen tuike silmiin ja se vaikuttaa nauravan koko olemuksellaan;-o
Täytyy taas tehdä mielikuvaharjoitusta tuon mainitsemani alun hyppykuvion suhteen. Se oli jonkin aikaa sitten myös OKKn harkoissa radan alkuna ja edellisen kaltaista tuloksetonta hinkkauskuviota tehtiin silloinkin! Suattaap olla, että tuo kuvio tulee olemaan kisaratojen vakiokuvio;-)
OKKn rataharkassa ei ollut mitään nikotteluja, huolimatta ohjaajan kipeästä, maalariteipatusta vasemmasta jalkapöydästä;-) Yksi hyppy-putki-putki –kuvio otettiin uudestaan valssaamalla, jotta saisin Panun jatkoon joustavammin. Yhdistelmä hyppy-kepit meni briljantisti, koska osasin(!) hiukan hiljentää ohjausvauhtia ja käskyttää Panua ajoissa ja kuuluvasti;-)
Toivotaan toivotaan, että meidän ei tarvitse jäädä agitauolle, -jälleen! Ja jos täytyy, niin täytyy! Terveys tulee aina ensin, vaikkakin agia rakastava Panu menis baanalle vaikka pää kainalossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti