Kiertoa kierron perään

Lilli on oppinut, että T-tädin kanssa pääsee aksaamaan:) Se lähtee aina mukaani silmät kiiluen, häntä viirinä liehuen ja innokkaasti haukahdellen. Mitä lähemmäksi pääsemme agikenttää sitä vaativammaksi ja komentavammaksi käy haukku ja Lilu kulkee kuono tiukassa etukenossa kohti agilityesteitä;-) Kiihkosta ja innokkuudesta huolimatta hää jää aina tottelevaisesti odottelemaan, ’Lilli oottaa’, kentän reunalle radan rakentamista. Joskus Lil haukkuu kiihtyneenä koko ajan, eilen se kuiteskin seisoskeli kiltisti hiljaa kentän reunalla:oo Lilu tietää, että kohta mennään, tässä kannattaa odotella;-)

Sadun radan mukaelma alla, josta tehtiin ensin kuvassa oleva järjestys ja sitten vielä vastapäivään. (Hyppy8 toiselta puolelta, kuin mitä kuvassa on.)

Ensimmäisen version vaikein paikka oli hyppy5 jälkeinen ohjaus puomille, jota piti hetki hakea. Kahden käden ohjaus toimi lopulta parhaiten tässä kohtaa. Ensin pieni peruutus hypyltä vastaanotettaessa ja sitten kahdella kädellä ohjaus puomille.

Samaan kohtaan palatessa puomi11 ja putki12 meni parhaiten siten, että tein persjätön puomille sekä putkelle, jotta sain Lillin sulavasti pussille13. Kiitos Satu hyvistä neuvoista ja opetuksesta, kun tuli aivan tänka på, että miten tuossa kohtaa pitäisi mennä:)

Keinu, puomi, siivekkeiden/hyppyjen kierrot olivat selvää kauraa Lillille, ei mitään ongelmia tänään!

Rata toisinpäin, eli vastakkaiseen suuntaan, meni jostain syystä paremmin kuin ensimmäinen kierros. Ainoastaan lyhyt vienti puomilta putkeen otettiin toiseen kertaan, koskapa Lilu karkasi ensimmäisellä kerralla toisen kerran putkeen. Liikuin huikan enemmän taaksepäin tai annoin koiralle siten enemmän tilaa kääntyä puomille. Kahdella kädellä ohjaus tässäkin. Kyllä kaksi kättä kertoo koiralle selkeästi minne mennä, kun vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi;-))