Melkein cauhee ciire;)

Oli mulla melkein torstain agireeneissä! Teimme kahta pientä harjoitusrataa, joiden teemana lienee ollut (= ymmärrykseni mukaan) ensimmäisessä saada koira kääntymään tiukasti hypyltä putkeen, siihen ’väärään’ päähän, eikä siis heti tarjolla olevaan päähän. Ja toisessa harjoituksessa samanlainen tiukka käännös kepeille sekä ohjaus keppien vasemmalta eli väärältä puolelta josta edelleen niukka käännös koiran oikealle puolelle putkeen. (Mun täytyy varmaan saada jostain ikonit käyttöön, jotta näissä harjoitusmietinnöissä olisi jotain itua;-)

Tuo jälkimmäinen harjoitus tehtiin molemmilta puolilta keppejä ja kepeiltä putkeen ohjaus oli koko ajan samalta puolelta eli ohjaaja pysyi siis koko ajan keppien vasemmalla puolella ja koira piti saada poikittain keppien edessä olevan putken oikeaan päähän.

Eka harkkapätkä alkoi siten, että Panu karkasi väärään päähän putkea, kun meikäläinen jälleen kerran seisoskeli autuaana ja katseli koiran menoa;-) Mun täytyy ja häätyy olla tarkkana noissa aloituksissa ja ottaa Panu haltuun h-e-t-i, o-i-t-i-s ja v-ä-l-i-t-t-ö-m-ä-s-t-i, jotta se ei täpinöissään pääse karkaamaan ensimmäiselle mieluisalle ja näkökenttään sattuvalle esteelle!

Usein mietin, että miten olen ikään kuin pöllämystynyt radalla ja unohdan ohjata koiraa ja ihailen vain Panun kaunista kiitolaukkaa radalla. Siinä vaiheessa se näkymätön lanka koirakon välille on jo toiveajattelua. Noh, laitan kaiken edellä mainitun kokemattomuuden piikkiin. Kai munkin on jossain vaiheessa opittava ottamaan koira kontaktiin ja haltuun heti alkajaisiksi ja ohjattava rata alusta loppuun;)

Joka tapauksessa, eka treeni meni sitten parin pähkäily alun jälkeen ihan vauhdikkaasti ja Pa kääntyi, kuten pitikin. Ihan viimeiselle esteelle se ryntäsi hirveää vauhtia ja teki miltei lentokeinun. Onneksi Pa oli hiukan kuulolla ja ei kuitenkaan(!) ja mun piikkinhän tuo taas menee: olisi pitänyt ottaa se haltuun ennen keinua!!!! Otimmekin sitten erikseen esteen ja harjoittelimme hihnalla kontaktia keinulla.

Toinen harjoitus meni paremmin kuin ensimmäinen: pientä nikottelua oli kuitenkin kepeille menolla! Miksiköhän, kun juuri otimme lämmittelykeppejä ennen treeniä ja ne meni Panulla ihan papukaijamerkin arvoisesti?! Saan kai taas katsoa itseäni peiliin, -jossain asiassa, joka toivottavasti minulle joskus valkenee;-) Hyppy, tiukka käännös kepeille josta irtoaminen putkeen oikealle, ohjaajan ollessa koko ajan koiran vasemmalla puolella meni Panulta niin, että se sai ruhtinaalliset kehut, rapsutuksia ja mikä tärkeintä Panulle: namipalkkaa!!!!!

Mulla oli agireeneissä nyt lelukin Panulle mukana: shelttijannu vaikutti leikitysyrityksiini lähinnä kiusaantuneelta ’mitä siinä lelujas heiluttelet, nyt on kuule tärkeempää menossa täällä radalla’ :D