maanantai 16. maaliskuuta 2009

Nuusku ja Intomieli tokotunnilla;)

Nuuskun (=Pyry) tokotunti alkoi kontaktilämmittelyllä, jossa huomasin, että mukana oltiin jälleen kerran lähivaloilla. Hallin lattian miljoonat hajut, vetivät puoleensa kuin magneetti, ja ohjaajan täytyi tehdä kaikkensa, jotta sai Nuuskun mukaan tokotekemiseen.

Teimme ensin seuraamisharjoituksia rytmin vaihdoksella, eli kävelyseuraamisesta juoksuseuraamiseen ja jälleen kävelyyn. Nuusku pysyi hyvin tahdissa ja toko-opekin kiitteli Nuuskun seuraamista ja kontaktia:) Sillä välillä kun toko-ope konsultoi ohjaajaa, N. käytti tehokkasti luppoajan hyväkseen lattian hajujen kartoittamiseen, pidellen kuitenkin näennäisesti kontaktia ohjaajaan namipalan toivossa. Tilanne oli havainnoiva esimerkki siitä, kuinka sheltti kykenee tekemään montaa asiaa samanaikaisesti;-)

Nuuskun paikallamakuu alkoi hyvin, koska en poistunut kovin kauas koirasta. Puolessavälin lisäsin välimatkaa puolella ja heti kohta Nuusku liikahti puoli metriä eteenpäin makuupaikaltaan asettuen kuitenkin uudestaan maata. Huoh! Kävin viemässä Nuuskun takaisin alkuperäiseen paikallaolopaikkaan ja palasin takaisin ohjaajien rivistöön. N. kesti hyvin sen pienen hetken paikoillaan, vaikka olikin nyt kauempana siitä ja palatessa sain kehua ja palkata sitä reilusti.

Luoksepäästävyydessä ei ollut ongemia Nuuskun osalta, vaan se antoi rouva Tarkastajan reilusti rapsutella itseään ansaiten roimat kehut sietokyvystään.

Yritin sitten jatkaa seuraamisharjoituksia Nuuskun kanssa. Huomasin kuitenkin, että sen keskittyminen oli nyt täysin kohdistunut lattian hajumaailmaan joten päätin tehdä koiranvaihdoksen ja N. pääsi autoon jäähdyttelemään.

Kun Intomieli (=Panu) huomasi että ei ollutkaan agiharkkojen vuoro, se orientoitui silminnähtävästi tokoharjoitteluun, niin että oksat pois;-) Intomieli aloitti erittäin innokkaasti ja halukkaasti lämmittelyn kontaki- ja seuraamisharjoittelulla. Se teki piiiiitkiä seuraamisharjoituksia täyskäännöksillä ja käännöksillä sekä oikeaan että vasempaan suu messingillä ja namipalan kuvat silmissä:D Myös seuraamisen rytminvaihdokset menivät kiitettävästi. Ainoastaan loppuasento jäi välillä hiukan väljäksi ja otimmekin naksulla sivulle –käskyjä erikseen.

Intomieli sai nyt ensimmäisen kerran tuntumaan ruutuun. Laitoin sille ruutuun namin alustalle ja siirryimme noin kymmenen metrin päähän ruutuun lähetykseen. Toko-ope näki tarpeellisena viedä koira tarpeeksi kauas, jotta se kykenisi hahmottamaan ruudun, tai siis oranssit tötsät, jotka oli aseteltu ruudun kehikoksi.

I. irtosi ruutu -käskyllä kuin kanuuna ruutuun ja palasi sieltä huuliaan lipoen ohjaajan luokse sivulle. Kiittelin ja kehuin innokasta I:itä komeasta suorituksesta:D Pienen seuraamissession jälkeen teimme taas ruudun alkeiden toistoa ja täytyy todeta, että I. ei epäröinyt missään vaiheessa uuden tokoliikkeen alkeissa, vaan namipala teki tehtävänsä ja I. oli täysillä mukana joka askeleeella.

Yhteenvetona tästä tunnista: Nuusku ei ollut tekemisessä mukana täydestä sydämestä, vaan jälleen puolivalolilla ja toimistorutiinilla. Mun täytyy löytää sille kipinää ja keksiä joka tokotunnille joku juju, jotta saisin sen motivaation ja innostuksen korkeammalle. (Mun täytyy kilpailla näkymättömiä kilpailijoita vastaan tokohallin lattialla;)

Intomieli ei kaipaa puolestaan muuta lisää kuin tekemistä:D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti