perjantai 13. maaliskuuta 2009

Ohjaaja oli OFF!

Kevättä on ilmassa: linnut laulaa kuuluvammin, oravat hyörii ahkerammin (=oravanmetsästäjä Panun kiusaksi;) ja päivät pitenee kivasti iltaa kohdin. Yksi kevättalven kaunein näky, hohtavat keväthanget sekä lisääntyvä kirkkaus ja valo aiheuttavat allekirjoittaneelle kuitenkin kroonista päänsärkyä, joka on kovan päänsäryn ja migreenin rajamailla liikkuva kipeä, puristava pahanolontunne silmien takana. Jatkuva päänsärkyinen olotila hiukan himmentää kevään hehkua, mutta kun se on ohimenevä ja aurinkolaseilla osittain autettava, sekä katoaa kirkkaina loistavien hankien sulamisen myötä, niin eiköhän se tästä;)

OKKn harkoissa tehtiin pientä tehorataa, jossa reenattiin mm hypyltä kepeille menoa, välistä vetoa, takaa kiertoa, pöytää ja loppusuoran irtoamista:) Kontakteista oli mukana aa, keinu (ja pöytä). Panu teki vielä hihnassa erikseen kontaktit ja ihan lupaavalta vaikuttaa niin, että piakkoin voitaneen siirtyä kontaktiharjoituksiin ilman hihnaa.

Radan ensimmäinen kierros meni Panulta vauhdilla ilman poukkoiluja välistä vedossa ja vauhdikkaalla loppuirtoamisella eteen! Otimme toistoa kepeillä tavoitteena edistää siten, että saisin valssin tehtyä keppien eteen ennen hypylle menoa. No, eihän shelttijannu ohjaajan irtoamista suvainnut, vaan heitti kepit kesken joka kerta, kun yritin kiristää viereltä eteenpäin.

Tein sitten oheisharjoitteluna kepeiltä sivulle irtoamista, jonka Panu sieti paremmin ja teki kepit loppuun joka kerta. Hyvä niin Panu! Kepeiltä eteen irtoamista täytyy kuitenkin harjoitella ahkerasti!

Rata tehtiin sitten toisin päin, jossa toteutettiin tuo takaa kierto, joka sekin meni hirmu hienosti Panulla. Tässä versiossa oli radalla mukana pöytä, joka ensimmäisen kerran tehtynä meni Panskulla pitkäksi;) Se ei saanut vauhtia hidastettua, vaan liukui yli pöydän. Tehtiin sitten toisto ja Panu osui siinä pöydälle hyvin. Tjaah, jos pöytä sattuu jollekin kisaradalle, otaksun että se tulisi ottaa kuten vaikkapa kepit, eli ohjaajan tulee hidastaa vauhtia ajoissa, jotta koira ehtii havaita esteen, hidastaa myös omaa vauhtiaan ja että ohjaaja ehtii ennen kaikkea käskyttää pöydällä odottamista! Hyvä, että pöytäkin tuli rataharjoitukseen!

Panulla riitti harjoitusintoa ja -puhtia kuin pienessä kylässä, mutta ohjaajan kevätmigreeni sai olon hiukan poissaolevaksi ja veltoksikin. Herpaantuminen aiheutti toisella kiekalla käskytyksen myöhästymistä (pöytä!) ja Panu vaikutti hiukan epätietoiselta, että missä mennään mamma?! Tuskin sain kuitenkaan pysyvää haittaa aikaan, vaikka olo olikin hiukan OFF!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti