Mää en muisshta mitthään....;)

Pyryn eilinen ilta on ihan hämärän peitossa, se ei muista menneensä ell:iin ja joutuneensa hammaskiven poistoon ja samalla halki murtuneen, ’kuolleen’ vasemman yläP4:sen poistoon. (Syytä hampaan lohkeamiseen voi vain arvailla: possunkorva?!) Toimenpiteen jälkeen Pyryä heräteltiin opiaattihuuruisesta narkoosista ja herättyään se oli ihan tillin tallin taivas alla, tillin tallin tom tom, vai miten se meni;)

Päivän paaston jälkeen sillä oli hurja nälkä ja pieni annos pehmeää jauhelihaa sekä raejuusto/kermaviili –cocktail upposi halukkaasti Pikkujätin sisuksiin. Yötä vasten käytiin iltapissalla humalaisen horjuvin askelin, mutta onneksi tarpeiden teko sujui Pyryltä selkärangasta.

Pelkäsin liskojen yötä, mutta se menikin yllättävän kivuttomasti, ilman paniikkia tai itkua ja hammasten kiristelyä. Aamulla Pyry oli krapuloissaan vaisu ja piippasi hiukan, mutta muuten oma itsensä. Pieni annos vedessä turvotettuja nappuloita, jauhelihapulla ja raejuustoa aamiaiseksi sekä vettä kyytipojaksi, -elämä voittaa Pyrrykkäni!

Suussa olevat pari tikkiä sulavat pois muutamassa viikossa, joten sinä aikana Pyry syö pelkästään pehmeää apetta. Kipulääkkeitä ja antibiootteja saimme eväiksi, mutta en syötä niitä samanaikaisesti, koska tiedän seuraukset vatsan kannalta. Siksipä Pyry syö ensin kipulääkkeet ja sen jälkeen antibiootit välttääksemme turhaa ripulointia.

Eilisen ell –käynnin yhteydessä Pyryltä otettiin myös kontrolliverinäyte maksa-arvojen seurantaan. Muutama viikko takaperin kävimme Pyryn oikean takajalan tiimoilta röngtenissä, ja sen käynnin yhteydessä Pyryltä otettiin verenkuva lisääntynen vedenjuonnin takia. Verikokeessa ilmeni lievä maksa-arvojen nousu, jota nyt seurataan. Niin, ja oikea takajalka vaikutti olevan suhteellisen hyvä. Leikatun polven tukilangat näkyivät olevan siististi paikoillaan, polvessa ei näkynyt luupiikkejä tai nivelrikkoa. Pientä kalkkikerääntymää kuvassa ilmeni, mutta sitä oli lumpion ympärillä todella vähän. Ell:n arvio oli, että akuuttia leikkauksen tarvetta ei ole Pyryn oikeaan takajalkaan, vaan tilannetta seurataan. Ell:n mukaan taannoinen luksoitumisepäily ei ehkä ollut luksoituminen, vaan polveen sattui muuten liikkuessa.

Pyryn ollessa operoitavana, huristelimme Panun kanssa Haukkikselle tokotunnille. Teemana oli liikkeestä maahanmeno ja seisominen kilpailunomaisesti liikkuroituna. Kerroin toko-ope Sallalle, että meillä on potilas hammaslääkärissä ja että tulimme tokoilemaan puolituntisen. Panun tokoaloitus on nimittäin viivästynyt ja pitkittynyt työesteiden jne takia, joten ajattelin, että nyt aloitetaan ja mennään tokoilemaan ainakin vähäksi aikaa…!

Panu vaikutti ilahtuneelta ja erittäin motivoituneelta, kun yhdessä mamman kanssa puuhastelemaan pääsi. Otettiin lämppäriksi perusasentoja avokätisellä nakkipalkalla sekä lyhyttä seuruuta suurilla kehuilla ja kalkkunanakeilla;)

Ensiksi kuitenkin paikallaolo, johon ennakoin, että silkkitassu hienohousu Panu ei suostu menemään maata sateesta märkään ruohikkoon. No menihän se ’nokasta vetämällä’ ja rautalangasta vääntämällä ja pysyikin sen 2 x noin parikymmentä sekuntia. Palatessa jaksoi hienosti odottaa käskyä perusasentoon ja tarkoituksellisesti pidennettyä vapautusta. Hurraa huudot, kehut ja namia Panskulle, jolle rima oli aika korkealla siihen nähden, että ei ole yhtään tokoteltu:/ Tai siis seli seli, ollaan otettu olohuoneessa istu, maata, seiso –juttuja, jotta käskyt pysyvät mielessä. Mulla on harjoiteltuun tokomäärään nähden aika hikari shelttijannu<3

Liikkeestä seisominen meni jotensakin harakoille ensin, mutta ohjaaja ryhdistyi ja saimme hienon liikkeen aikaiseksi. Pointti oli se, että käskyt tuli selkeästi ja mukaansatempaavalla äänensävyllä. Panulle kiitettävä arvosana ja hymypoikapinssi:)

Ja ihme ja kumma, -silkkitassu hienohousu teki liikkeestä maahanmenon märkään ruohikkoon kerralla oikein:) Panu ei ehkä halunnut pitkittää kärsimystään märällä ruohikolla ja aatteli, että näin tästä pääsee nopeimmin pois ja nameja sen kun satelee;)

Loppuasennot jäi liikkeissä hiukan väljäksi tarkoituksella. En halunnut kiilata ihan kylkeen kiinni näin ensimmäisellä kerralla, vaan jätin sellaisen psykologisen hajuraon koiran ja ohjaajan väliin. Siedätystä pikkuhiljaa. Tarkoitus on tiivistää loppuasentoa vähitellen. Lopuksi tehtiin parit onnistuneet luoksetulot ja seuruuttamista käännöksillä oikealle ja vasemmalle.
Puolituntisen tokoilun jälkeen kiiruhdimme hakemaan Pikkujättiä hammaslääkäriltä.

JK: Lilun tiistainen agitunti jäi väliin ohjaajan flunssan takia, joten T & L agikehissä jälleen ensi viikolla:)