Eilisen agilityharkan ensimmäinen pääteema välistävedot tuntuivat ennakkoon hankalalta, koska rivissä olevat viisi hyppyä tuntuivat paljolta. Liikkuminen välistävedossa on myös haastavaa, koska siinä liikutaan sivuittain eteenpäin. Se on sellaista kääntymisjuoksemista sivuittain tms. Futiksen seuraajat varmaan tietävät tämän liikkeen, jolla pelaajat lämmittelevät itseään edes takaisin sillä tavoin juosten. Joka tapauksessa pidän itseäni kömpelönä liikkujana ja ajattelin..no en tiedä miten lopulta ajattelin tehdä välistävedot, kunhan menin vain eteenpäin sivuittain…;)
Tekniikkarata oli siis viisi hyppyä rinnakkain toisella puolella välistävetoja varten ja neljä hyppyä vastapäätä rivissä toisella puolen. Alkoi hyvin ja yllätin itseni liikkumalla kääntymisjuoksemisella;) Eka kierros vain hajosi välistävetojen viimeiselle välille, jossa Lilu karkasi takaakierrolle. Takaisin alkuun ja uudestaan menoksi. Katse koko ajan koirassa, tiukka ’tässä’ –käsky välistävetoon, käsiohjaus tarkasti ja puolen vaihto Lilun bravuureille takaakierroille ja se oli siinä. Tehtiin toinen kiekka ja sekä Lilli että ohjaaja pelasivat mainiosti yhteen. Kiva kun agiopekin kehui meitä:)
Tunnin kakkosteemana kepeille lähetykset hypyiltä kulmista putkeen. Harjoiteltiin ensin kepit kulmista ilman hyppyaloitusta. Lilu karkasi keppien toiseksi viimeiseltä väliltä putkeen:/ Toisto ja taas putken suu houkutteli shelttimimmiä liian aikaisin. No tehtiin sitten putkesta poispäin ja jälleen putkeen päin huolella. Nyt meni loppuun saakka. Saakin olla huolellinen jatkossa niin, että tehdään kepit erityisellä antaumuksella loppuun saakka, eikä ohjaajakaan ennakoi yhtäään putkea vaan keskittyy keppien ohjaamiseen. Tässä tapauksessa putkeen käsky vasta keppien jälkeen.
Pimeistä kulmista lähetyksissä hyppyjen kautta tekniikan painopiste siihen, että annan Lillin rauhassa ja yksinään hakea sekä aloittaa pujottelun, ennen kuin itse liikun mihinkään. Muuten ei tahdo onnistua, vaan ohjaajan liike häiritsee keppien aloitusta liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti